Talopaketti tilattu!

Suunnitelmat rakennusaikataulusta meni hieman uusiksi. Meidän oli tarkoitus ottaa paketti talvitoimituksena tammi-helmikuussa. Ajatuksena oli tehdä autotalli täysin valmiiksi ennen talopaketin tuloa. Nyt päädyimme kuitenkin aikaistamaan aikatauluja niin, että paketti tuleekin jo syyskuun alussa.

Tällainen talo tontille tulee:

Tänään valettiin autotallin antura, johon illalla vielä merkattiin sokkelilinjat. Kaikki on valmiina huomenna alkavaa sokkelin muurausta varten.

pohjatöitä

 Tontilla on tehty nyt viikon verran pohjatöitä. Saimme rakennusluvan torstaina 17.5. ja heti perjantaina kaivuri aloitti hommat kaivamalla tontilta kannot ja pintamaan. Vastaavan mestarimme ansiosta aloituskokous saatiin pidettyä jo seuraavana tiistaina ja saimme luvan aloittaa työt. Olisi ollut todella turhauttavaa odottaa vaadittavat kaksi viikkoa rakennusluvan lainvoimaisuutta.

Meillä on ollut tähän mennessä mieletön tuuri maatöissä. Tuttu maansiirtourakoitsija, joka on tehnyt kaivuut, tarvitsi täytemaata ja ajoi poikansa kanssa maat omalle pihalleen. Säästyimme siis jäte- ja kuljetusmaksuilta. Lisäksi sama kaivurimies tiesi kertoa, että tonttimme on ollut hänen lapsuudessaan peltoa ja pintamaan alta löytyikin hyvää multaa, jota leviteltiin jo tontin yhdelle reunalle. Huomenna kaivuut jatkuvat kulkuväylien ja talon pohjan kaivuulla. Näiltä alueilta olisi tarkoitus saada lopunkin pihan mullat. Tässäkin säästyi kivasti rahaa ja ennen kaikkea aikaa ja vaivaa. Myös kallio näyttäisi olevan meidän puolella. Keskellä pihaa pisti yllättäen kallio pintaan, mutta se näyttäisi olevan juuri parin metrin päässä talon kulmasta. Vielä tarvitaan hieman onnea huomiselle, sillä kallio voi vielä tehdä yllätyksen, eikä laskekaan oletetusti, jolloin joutuisimme räjäyttämään. Peukut pystyyn!

Tällä viikolla tontille on hienon huussin lisäksi tuotu työmaakoppi, vedetty autotalliin vesiputket ja läpiviennit sähköille, kuiduille, lämmitykselle ja viemärille, tasoiteltu autotallin pohja, asennettu anturamuotit ja raudoitukset. Tulevalla viikolla hommat jatkuu siis talon pohjan kaivamisella ja autotallin anturan valulla. Lisäksi alkuviikolla pitäisi tulla viimeinen tarjous maalämmöstä ja saamme valittua toimittajan. Maalämpökaivo olisi toivottavaa saada porattua mahdollisimman pian, nyt kun koneet pääsee vielä esteettä tontin takaosaan.

Alimmassa kuvassa oma taidonnäytteeni kolmannelta luokalta ja oksalla pöntön uusi asukas Kirjosieppo.

-Hanna

Mitä tapahtui?

Talon rakentaminen on varmasti yksi elämän suurimmista projekteista, johon suhtautuu melkoisella vakavuudella. Väkisin jossain omissa syövereissään pelkää, jospa jokin meneekin pieleen? Netti on pullollaan kauhutarinoita, jossa rakentaminen, pitkäaikanen haave romahtaa epärehellisyyteen tai sopimuskiemuroihin. Se fiilis, kun luulee olevansa osa noita tarinoita, vapisuttaa varpaissa asti. Toivottavasti tarinasta jää jollekin tulevalle rakentajalle vinkkejä, itsellemme tästä jääköön muistijälki hetkestä, kun koko projekti alkoi valua sivuraiteille.

Talopakettia lähdettiin kilpailuttamaan itse piirretyn ja mitoitetun pohjan kanssa. Pohjaa hierottiin pitkään, niin pitkään, että talomyyjille esiteltiin valmis kuva, ei vain ajatus. Pohjapiirroksesta ei juuri oltu valmiita tinkimään ja kilpailutettavat talotoimittajat valikoituivat sen pohjalta, kuka suunnitelmamme olisi valmis toteuttamaan. Tarjoukset pyydettiin viideltä toimittajalta, kaikki suurelementtirakenteella ja lähes identtisellä toimitussisällöllä. Eniten töitä tarjousvaiheessa tehtiin kolmen talotehtaan kanssa.

Kisassa voittajaksi valikoitui Aitotalo. Aitotalon toimitussisältö oli hieman suppeampi, kun muilla, hinta ja joustavuus olivat toimitussisältöä suuremmassa roolissa. Hinta ei ollut ainoa syy valintaan. Aitotalon joustavuus oli suurimmassa roolissa. Tarjouksissa hinnat vaihtelivat jonkin verran ja jakaantuivat kolmeen ryhmään. Kallein hinta oli lähes kolmanneksen halvinta suurempi. Kalleimman tarjouksen jättänyt myyjä sanoikin, ettei tämän kokoista pakettia voi sellaiseen hintaan myydä. Tässä vaiheessa en vielä epäillyt mitään. Ajattelin, että uusi toimittaja ja pienentyvän liikevaihdon kanssa painiva talotehdas haluaa nimensä tapetille ja porukan töihin.

Ensimmäisenä Aitotalon edustaja esitteli meille tarjouksen, joka oli luotu keskustelumme pohjalta. Tarjouksessa oli muutamia asioita lukuunottamatta kunnioitettu hyvin toiveitamme ja luottamus myyjän suuntaan vahvistui. Aitotalon tarjous oli järjestyksessään toinen saamistamme tarjouksista mutta jo siinä vaiheessa henkinen valinta oli tehty. Suuressa roolissa olivat myös luonnoskuvat, jotka Aitotalo toimitti ainoana talotehtaana. Pari toimittajaa ilmoitti heti, ettei kuvia saa ennen ensimmäistä maksusuoritusta. Itse piirretystä pohjasta johtuen nämä tarjoukset jäivät huomioitta. Kuvat paljastavat rakenteelliset huomiot, joita vaan neliöiden perusteella lasketut tarjoukset eivät huomioi. Väkisin tulee mieleen olohuoneemme isot ikkunat, jotka nostivat paketin hintaa lähes 8000 €. Tämäkin paljastui vasta kuvia piirrettäessä. Hinnan korotus tilauksen jälkeen olisi voinut romuttaa koko suunnitelman. Tästä syystä muistakaa vaatia aina kuvat nähtäville ennen allekirjoitusta.

Luonnoskuvat olivat alusta lähtien mitoitukseltaan sellaisia, joita olin ajatellutkin. Ulkomitat täsmäsivät ja muutoksia tehtiin vain väliseinien paikkoihin huonekokoja muunneltaessa. Muutokset luonnoskuviin saatiin aina parissa päivässä ja asiat hoituivat puhelimen välityksellä. Puhelimessa asioiden hoitaminen oli helppoa. Myyjä vastasi aina puhelimeen ja oli ystävällinen.

Kun toimitussisältö ja luonnoskuvat vastasivat toiveitamme, allekirjoitettiin tilaussopimus meidän ja talotehtaan edustajan eli Aitotalon myyjän kanssa. Myyjä lupasi meille lupakuvat tuolloin parissa päivässä ensimmäisen maksusuorituksen saapumisen jälkeen. Myyjä lupasi meille laskun heti sähköpostitse, olihan meillä kiire saada lupakuvat rakennusvalvontaan. Tähän se sitten loppuikin, joustavuus ja ystävällisyys. Jo pelkästään laskua odoteltiin viikko ja homma myyjän kanssa muuttui koko ajan hankalammaksi. Puhelut vaihtuivat viipyviksi sähköposteiksi, ystävällisyys ja rempseys vaihtui väkinäiseksi sanatteluksi. Miksi? Mietimme ihmeissään, miksi asiat muuttuivat tälle tolalle. Ystävällisyys loppui allekirjoitukseen. Miksi myyjä mielistelisi kun asiakas on jo koukussa.

Kyselimme aktiivisesti lupakuvia myyjältä. Saimme parin päivän viiveellä vastaukseksi: "minullekin on luvattu kuvat jo ajat sitten, selvitän asiaa". Lopulta paljastui, ettei näitäkään asioita kukaan selvittänyt ikinä. Selityksiä tuli muitakin. Lomat ja pöydälle unohtuneet paperit, unohtuneet sähköpostit. Kärsivällisyytta kesti allekirjoituksesta kaksi viikkoa. Tämän jälkeen soitin talotehtaalle ja selvitin asiaa. Sain vastauksen kysymykseeni. Lupakuvat saa noin 2~3 viikon kuluessa sopimuksen vahvistamisesta. Luulin sopimuksen olleen vahvitettu, koska maksusuorituskin oli maksettu. Totuus paljastui noin viikkoa myöhemmin kun talotehdas ilmoitti ongelmista. Sopimusta ei voitu vahvistaa huomattavien laskennallisten virheiden takia. Tämä oli se hetki, kun ne varpaat tutisivat. Kaikki oli menossa pieleen.

Talomyyjä lähetti nopeasti sähköpostia, jossa kertoi talotehtaan laskeneen tarjouksen. Jälleen hän lupasi selvittää asiaa. Puhuin myyjän kanssa puhelimessa samana päivänä, jossa myyjä kertoi laskennassa olevan noin 30 m2 virhe. Hinta tulisi nousemaan. Ilmoitin välittömästi, ettei maksaja asu meidän osoitteessamme. Tämä olikin viimeinen keskustelu myyjän kanssa. Lähetin myyjälle välitettäväksi viestin, jossa pyysin talotehdasta selvittämään asian ja toimittavan meille lupakuvat sopimuksemme mukaan.

Talotehdas ilmoitti kantansa määräaikaan mennessä. Talon hinta oli laskettu 30 m2 liian pieneksi. Olin ilmoittanut pohjakuvassa ulkoseinien sisämitaksi 12000 x 8000. Näin ne olivat luonnoskuvissakin. Kuka virheen oli tehnyt? Ja miksi se tuli ilmi vasta nyt? Tähän kysymykseen ei talotehdaskaan osannut vastata. Hinta tulisi nousemaan, se oli selvä. Ongelmaksi muodostui juridinen seikka sopimuksen vahvistamisesta. Sopimus syntyy vasta, kun talotehdas vahvistaa tilaussopimuksen kirjallisella tilausvahvistuksella. Tämän asian varmistin kuluttajaneuvojalta. Se olikin se paperi, jota en ollut vielä nähnyt. Oljenkorret tuntui aika ohuilta käsissä. Talotehdas lupasi alusta lähtien palauttaa maksetun varausmaksun. Pelko syntyikin siitä, mistä saamme talomme samaan hintaan, jos talotehdas nostaa kätensä pystyyn. Emme mistään. En jaksanut lähteä uudelleen kilpailuttamaan koko roskaa. Kiukutti niin, että savu nousi korvista.

Talotehdas löi meille hinnan pöytään. Nousihan se, tosin alennuksien jälkeen vain alle 10 %, mikä oli pelättyä vähemmän. Talotehdas tarjosi pakettia puheidensa mukaan henkilökuntahintaan. Seuraavaksi oli aika keskutella talomyyjän esimiehen kanssa. Tuo mysteerimies löytyi talotehtaan yhteystiedoista. Mysteerimies tosin osoittautui todella ystävälliseksi ja asialliseksi.

Asiaa neuvoteltiin ja soviteltiin. Neuvottelukumppaneiksi valikoitui itseni lisäksi talomyyjän esimies, lähialueiden toimipiteiden aluepäällikkö sekä paikallisen osuuskaupan talomyynnistä vastaava henkilö, talomyyjä itsekin. Pöydän ääressä luettiin myyjän kanssa käydyt sähköpostikeskustelut ja kaikki tarjoukset alusta loppuun asti. Erilaisia asioita ja salaisuuksia tuli julki ja kaikki myyjän ensimmäisen sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kertomat asiat osoittautuivat valheeksi.  Lopuksi, puhelinyhteyden Pyhännälle, avulla luotiin sopimus, jonka allekirjoitettuaan kaikki osapuolet olivat loppu viimein tyytyväisiä. Saimme myös selville lopullisen syyn pieleen menneeseen laskentaan. Talomyyjä oli pohjakuvastamme syöttänyt laskentapohjaan talon ulkoseinien ulkomitaksi 12000 x 8000. Mitat tulisi syöttää aina ulkoseinien sisämittana. Se on mitta, johon ulkoverhouksen muuttuvat vahvuudet ei vaikuta. Niille on omat hintansa. Näin pienestä virheestä oli siis kyse. Osaavan myyjän pitäisi tällainen asia tietää. Kaikilla osapuolilla suurimpana tavoitteena oli kuitenkin saada talopaketti joskus pystyyn. Keskityimme lopulta vain tuon asian läpiviemiseen.

Kuka sitten hävisi ja kuka voitti. Hävisimme marginaalisesti, vähemmän kun ikinä uskalsin toivoa. Aitotalo, tai oikestaan S-Rauta kantoi kortensa kekoon ottamalla osan tuosta erotuksesta kontolleen. Suurin häviäjä oli talotehdas. Laskentapohjasta minulle näytettiin, kuinka suurella tappiolla talopaketti lopulta myytiin. Talopaketin todellinen myyntihinta olisi ollut 18 000 € maksamaamme hintaa suurempi. Toki tuo 18 000 sisälsi normaalin myyntikatteen.

Ei osoitella sormella eikä nimitellä ketään. Kaikki osapuolet ensimmäistä myyjää lukuunottamatta hoitivat hommat esimerkillisesti ja todella asiallisesti. Saimme lupakuvat päivityksineen seuraavana päivänä lopullisen tilausvahvistuksen kirjoitettuamme ja rakennuslupamme käsittely jatkui jälleen yhtenäisenä. Lupahakemushan pilkottiin kahtia, talliksi ja taloksi, kun luultiin kauppojen kaatuvan. Päivitin lopulta asemakuvan vastaamaan aikasempaa suunnitelmaa ja käsittely jatkui yhtenäisenä. Tästä joustosta suurkiitos rakennusvalvonnan lupainsinööri Sannalle! :)

Muistilistaa tapahtumien pohjalta:

- säilytä aina kaikki sähköpostit ja paperit, joissa asioita sovitaan. Paperin kulmaan kirjoitetulla asialla on suurta painoarvoa, kun yhteistyö meinaa kärjistyä riidaksi.

- vaadi aina kaikesta sovitusta kirjallinen vahvistus. Eipähän tarvitse pohtia, kenen sana on oikeassa.

- Suurin opetus, joka pelasti omat kauppamme: Hoida asiat ystävällisesti ja asiallisesti vaikka kuinka kiukuttaa. Talotehtaan myyntipäällikön sanoista jäi hyvä ja palkitseva olo. Hän kertoi, ettei kauppaa olisi jatkettu, jos asiakas ei olisi kaikissa yhteydenotoissaan ollut näin ystävällinen.

- Lue sopimukset ja paperit ja ymmärrä ne. Tässä minä mokasin. Onneksi kaikki kuitenkin järjestyi.

Nimiä ei kirjoituksessa mainita. Tokihan joku voi asioita ynnäillä ja päätelmiä voi tehdä. Tosin me emme ole niitä, jotka nimet tuo julki. Lisäksi tämän myyjän takia ei kenenkään tarvitse tulevaisuudessa jännittää. Hän ei nähtävästi enää entisessä tehtävässään työskentele.

Loppujen lopuksi olen tullut siihen tulokseen, että me olisimme olleet ne suurimmat häviäjät, jos talomyyjä olisi ajoissa tunnustanut tehneensä virheen. Vastuu siirtyi Aitotalolle, koska tilaussopimus oli jo allekirjoitettu. Salailu ja peittely maksoi hänelle melkoisesti.

Tärkein kaikista, talon rakentaminen, voi jatkua.

Asko

Loppukevennyksenä ensimmäinen valmis asia, huussi tontille! :D

Ensimmäinen raapaisu

Tänään on isketty ensimmäisen kerran lapio tonttiimme, kun mittauskeskus kaivettiin maahan. Ensi viikoksi on lupailtu rakennuslupaa ja tarkoitus olisi alkaa hommiin heti, kun lupa on kädessä. Talotehtaan sotkut aiheuttivat sen, että jouduimme vetämään talon osalta rakennuslupahakemuksen pois ja lupaa on haettu nyt vain autotallille. Kaupungilta sanottiin kuitenkin, että on olemassa pieni mahdollisuus, että jos saamme toimitettua kaikki talon rakennuslupaan vaadittavat paperit maanantaiksi, se saatettaisi ehtiä autotallin kanssa samaan käsittelyyn ja molemmille rakennuksille tulisi rakennuslupa siis jo ensi viikolla. Peukut pystyyn! Olisihan se paljon tehokkaampaa, että molemmille rakennuksille kaivettaisiin kuopat samalla kertaa.

Mittauskeskuksen lisäksi päivän saldona on tallin anturan mittapiirroksen piirtäminen, anturan muottien teko lähes valmiiksi (aikaisemmin viikolla on jo valmistunut alajuoksut ja runkotolpat). Talli lähtee siis rakentumaan vauhdilla, kunhan vaan saadaan lupa. Pientä ihmetystä tontilla aiheutti valokuitujen pituus. Rakennuspaikka kun on määrätty aivan tontin takalaitaan ja mittauskeskukselta tekniseen tilaamme on luotisuorana mitattuna 38m, joten 40m kaapelia sinne ei saa mitenkään vedettyä.

Viihdyimme lasten kanssa tontilla auringon paisteessa ruokailua ja päiväunia lukuunottamatta koko päivän. Tontti tuntuu sitä paremmalta, mitä enemmän siellä viettää aikaa. Mahtavaa, että tontin takaosan kallio tulee säilymään koko rakennusajan koskemattomana, niin lapsetkin voi turvallisesti viettää aikaa raksalla. Miten mahtaviin leikkeihin metsä ja kallio inspiroikaan lapsia! Itse aloin aikani kuluksi kaivaa ryteikön alta tuota tontin takalaidan kalliota esiin. Siitä tulee upea, kunhan saan kaivettua heinikon päältä pois. Rakastan luonnon kiviä ja olenkin vannottanut, ettei kaivuri saa viedä tontilla olevia isoja kiviä pois, vaan ne pyöritellään jonnekin tontin reunaan ja käytän niitä aikanaan pihan rakentamiseen.

Kävimme myös tutkimassa vähän lähimaastoja. Google mapsista katsoimme, että  lähistöllä on joku metsälammikko, jota lähdimme etsimään. Emme todella osanneet odottaa näin upeaa maisemaa!

Sähkösuunnittelua

Esteet näyttäisi olevan nyt (ainakin tältä erää) voitettu ja rakentaminen jatkuu suunnitelmien mukaan. Siitä lisää myöhemmin.

Kävimme tänään sähkösuunnittelijamme luona ja ensimmäistä kertaa aloin toden teolla miettiä talon valaistusta. Nämä on taas niitä asioita, jotka olen sulkenut täysin mielestäni ja ajatellut, ettei sillä ole mikään kiire. Sähkösuunnitelma noudattaa valaistuksen osalta hyvin perinteistä kaavaa: eteiseen, aulatiloihin ja keittiöön halogeenejä. Keittiön tasot valaistaan led-nauhoilla. Vaatehuoneisiin ja vessoihin halusimme liiketunnistimet, sillä niihin tiloihin meillä unohtuu aina valot turhaan päälle. Oikeastaan ainoa suurempaa mietintää vaativa kohta on olohuoneen valaistus. Olohuoneestamme tulee 5m korkea ja hallitsevaksi elementiksi tulee isot olohuoneen ikkunat. Luonnonvaloa tulee siis paljon, mutta olohuoneessa kaivataan runsaasti valoa ja eteenkin valaistuksen muunneltavuutta.

Ihastuimme molemmat jo aikoja sitten jossain blogissa olleeseen valomastoon. Se näyttäisi hienolta olohuoneen toisessa nurkassa. Se ei kuitenkaan yksin riitä, haluamme myös hyvän yleisvalasituksen katosta. Halogeenit suljettiin pois, sillä joka kerta lamppua vaihdettaessa olohuoneeseen pitäisi kasata jonkin sortin rakennustelineviritelmä, jotta lamppuihin pääsisi käsiksi. Ledit olikin alkuperäinen ajatuksemme, mutta ongelmaksi muodostui akustiikkalevyt, joista tulee näillä näkymin koko olohuoneen kattoon. Ledien upottaminen huokoiseen akustiikkalevyyn on haastavaa, eikä ledienkään toimivuus ole sata prosenttista. Lisäksi luin, että noin korkeassa tilassa kattoon upotettujen valaisimien valo ei välttämättä riitä alas asti. Siispä vaihtoehdoksi jää alas laskettavat valaisimet. Suhteellisen pikaisella selailulla pisaravalaisimet miellyttivät eniten silmää.  Sähkösuunnittelijaa kiinnostaa tietysti edelleen, kuinka monta tuollaista valaisinta haluan ja miten ne sijoitellaan. No mistäs sen voi tietää? Todennäköisesti haluni on kuitenkin erilainen sitten puolentoista vuoden päästä, kun niitä valaisimia pitäisi asennella ;)

 

Olohuoneen valaistukseen vaikuttaa suuresti myös ikkunoiden pimennys. Isot ikkunat ovat suoraan tielle (tosin matkaa tielle on n.30m), joten haluan ikkunoihin ehdottomasti myös näkösuojaa. Tämäkin asia vaatii vielä paljon lisäperehtymistä, mutta toivon, että saamme budjettiin mahdutettua moottoroidut screenkaihtimet. Tavalliset sälekaihtimet olisi ollut varmasti huomattavasti edullisempi vaihtoehto, mutta ikkunoiden ollessa turvalasia kaihtimia ei saa asennettua ikkunan väliin, enkä halua sälekaihtimia heilumaan ikkuna päälle lasten kiivetessä niitä pitkin ylös. Selvitystä vaatii vielä, kannattaako screenkaihtimet asentaa sisä- vai ulkopuolelle. Ulkopuolelle asennettuna ne blokkaisi jopa 95% aurinkoenergiasta, jolle on kesäisin varmasti tarvetta. Mietityttää kuitenkin materiaalin kesto ja puhtaana pito, jos kaihtimet on asennettu ulos. Ja tietysti se hintakin tässä vähän mietityttää...

*Lisäys postaukseen: Valaistuksen pohdinta johti yhteydenottoon tuttuun sisustussuunnittelijaan, jolta olimme ajatelleet pyytää apua vain olohuoneen pintojen valinnassa. Nyt tamperelaisen Koski Interiorin Maiju vastaakin olohuoneen, kylpyhuoneen ja vessojen suunnittelusta täysin, valaistusta myöden. Valaistussuunnitelmat olemme jo saaneet ja hahmotelmia pinnosita. Kyllä kannatti sijoittaa rahat ammattilaiseen, suunnitelmat on todella hienoja. Emme olisi todella osanneet ajatella puoliakaan niistä mahdollisuuksista, joita Maiju on meille esittänyt. Suosittelen!