maanantai 5. toukokuuta 2014

Ikkunaprojekti

Olen jo pari kertaa väläytellyt talomme suunnittelun kompastuskiveä, pimeää eteistä. Ongelma ratkaistiin tekemällä reikä seinään. Ilmeisesti rakentajakin oli miettinyt eteisen synkkyyttä, koska lähti niin helposti mukaan, kun ensimmäistä kertaa uskalsin ääneen sanoa, että olemme selvästi unohtaneet suunnitteluvaiheessa yhden ikkunan.

Ikkuna tilattiin suoraan Piklaksen tehtaalta. Itse ikkuna ei ollut kallis, mutta rahdin kanssa ikkunalle tuli hintaa useampi sata euroa. Kyllähän siinä aikaa ja rahaa säästää aika lailla, kun piirtää ne ikkunat jo piirustusvaiheessa, mutta yllättävän hyvin tämä näinkin meni.






Lopulliset kuvat saa vasta, kun oikea ovi asennetaan ja kaikki listat saadaan paikoilleen. kuvissa eteisen ja olohuoneen väliltä puuttuu vielä seinä ja valo tulee olkkarin isoista ikkunoista. Nyt kun väliseinä on paikoillaan, valoa tulee vain ja ainoastaan tuosta ikkunasta. Ilman ikkunaa eteinen olisi ollut siis todella pilkkopimeä. En usko, että ulko-oven viisi pientä vaakasuuntaista lasia olisi riittänyt valaisemaan eteistä. Vaikka valoa tuleekin nyt enemmän, lisäsimme vielä viimehetkellä eteiseen kattospottien lisäksi varauksen vaatekaapin päälle laitettaville valaisimille.

Muistamme päivittäin ihailla ikkunan tuomaa valoa. Ehdottomasti kannattava mutkumähaluun-projekti!

torstai 24. huhtikuuta 2014

Tehokas torstai

Pääsiäisenä meillä kävi tasoittaja tasoittamassa ja hiomassa kaikki seinät (kaikki olemassa olevat). Oli mahtavaa, kun jotain vaan "ilmestyi", tähän asti kaiken edistyksen eteen on joutunut tekemään töitä. Tasoittaja tasoitti tehokkaasti koko yläkerran sekä alakerrasta olohuoneen. Kaikki olohuoneen seinät tasoitettiin yli. Päätimme jättää olohuoneen korkeat seinät täysin ammattilaisen käsiin, vaikka muuten maalaamme itse. Olohuoneen kohdalla hommat jatkuu heti, kun saamme loput alakerran seinistä valmiiksi.

Pääsiäisenä omat miehet ahkeroivat "mutku mä haluun" -projektini, josta kertoo seuraava postaus. Lisäksi löimme läjän asioita lukkoon suunnittelijamme kanssa.

Tänään aloitin yläkerran seinien maalaamisen. Huomenna homma jatkuu apuvoimien kera. Kävimme hakemassa jo pintamaalitkin, sen verran tehokkaasti seiniä on muuttunut valkoisiksi, että huomenna saadaan jo varmasti loputkin pohjamaalit sudittua ja osaan huoneista jo eka kerros pintamaalia.

A on ollut koko viikon lomalla ja ahertanut yhtä alakerran väliseinää ties kuinka monta päivää. Aamulla näyttää aina siltä, että tänään saa keskittyä täysillä levyttämiseen, mutta viimeistään kymmeneltä päivä onkin jo täynnä kaikkea muuta. Tänään levytyksen ohi kiilasi

- väliovien tilaus talotehtaalta (saapunevat 5vk päästä)
- screen-kaihdinten kilpailutus
- hormitoimituksen vastaanotto
- laatoittajan metsästys
- pari eri rautakauppakeikka, joilla tilattiin tapettia, sovittiin kattopaneeleiden tilaamisesta (vielä pitäisi laskea määrät), metsästettiin laattoja, ostettiin maalia....

Materiaalien kilpailutus, hankinta ja juoksevat asiat vievät tässä vaiheessa yllättävän paljon aikaa. No ehtiihän sitä huomennakin levyttämään. Heti kun on aamulla hyökännyt kodinkoneliikkeeseen lehdestä bongatun tarjouksen perään...

Joka tapauksessa päivästä jäi hyvä fiilis. Paljon asioita saatiin hoidettua ja hommat etenee hyvää vauhtia (vaikka ei aina ihan ne suunnitellut). Tuntuu ihan lopun alulta. Ehkä jopa vähän pelottaa. Väsyttää ja puuduttaa. Jännittää ja tuntuu kivalta. Raksa-ajan viimeisillä kuukausilla ei ole turhaan hurja maine. Puuh.


 



sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Viilattuja kuvia

Nyt alkaa suunnitelmat olla viimeistä myöten viilattu. Olemme projektin alusta asti tehneet keittö- ja kodinhoitohuoneen suunnitelmat Ikean suunnitteluohjelmalla. Kilpailutimme, selailimme, väänsimme ja käänsimme ja lopputuloksena pitäydyimme alkuperäisessä. Kilpailuttaminen oli kuitenkin ehdottomasti kannattavaa, sillä saimme erilaisa, ammattilaisten mielipiteitä, jotka vaikuttivat ihan viimeisiin pieniin muutoksiin, joita vielä teimme. Keittiössä oli pari ulkonäöllistä seikkaa, joita en ollut osannut ajatella. Kodinhoitohuoneen kohdalla ompelutaso olisi jäänyt normaaliin 90cm ilman ammattilaisen apua. Nyt se lasketaan alemmas, jotta jalat ylettyy ommellessa polkimelle ja kädet koneelle.

Kasailimme edelliseen asuntoomme Ikean keittiön ja olimme siihen oikein tyytyväisiä. Vaakakupissa painoi hinnan lisäksi Ikean hyvä takuu (10v), rikkinäisten/ viallisten/ puuttellisten tuotteiden helppo vaihdettavuus. Monella muulla toimittajalla osien vaihtamiseen menee useita viikkoja, Ikeasta voi hakea uuden työmatkalla. Tärkeimpänä tietenkin, että löysimme Ikeasta mieleisemme etusarjat. Ikean kulmakaapin ulosvedettävä mekanismi on huonompi, kuin muilla keittiötoimittajilla, muuten Ikean laatu on hyvä. Surkeaa Ikeassa on keittiösuunnitteluohjelma. Se on todella kökkö. Helppokäyttöinen, mutta tosi tökkivä. Välillä se toimii ihan suht´ sujuvasti, välillä tosi tökkien, välillä se ei aukea ollenkaan. Milloin toimii explorerilla, toisena päivänä taas pelkästään chromella... tässä halpa hinta näkyy mielestäni eniten.

"Pari" osaahan siinä on kasattavana, mutta toisaalta myös kilpailuttamamme firman keittiö olisi toimitettu osissa ja hintaeroa oli silti 1000€. Ikean suunnitteluohjelman kuvia ei valitettavasti saa ladattua koneelle (mikä olisi todellakätevää niinä päivinä, kun ohjelma ei suostu edes käynnistymään ja pitäisi saada nopeasti tarkistettua jotain mittoja), joten en saa näytettyä suunnitelmaa. Tekisin sen mielelläni, olen suunnitelmaan niin tyytyväinen :)

Vessojen ja kylpyhuoneen suunnittelusta vastaa Maiju Suunnittelutoimisto Muotoasta (http://www.muotoa.net/) -onneksi. Olemme olleet niin tyytyväisiä Maijun suunnitelmiin ja joustavuuteen!

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Tehotyömyyrä

 A:n isä on todellinen tehotyömyyrä! Seiniä nousee sitä tahtia, etten ehdi ottaa kuvia. Ja tämä työmies ei oijo. Kun vaari on töissä, millin heittokin on liikaa. Laatu on taattua.

Työhuone -DONE
Pojan huoneesta puuttuu vaan pieni soiro. Tuohon joudutaan tekemään pieni kotelo, sillä liesituulettimen hormia ei saatu vedettyä kokonaan vaatehuoneen puolelle.
Pojan huone
Vaatehuone. Oikeassa kulmassa sama liesituulettimen hormin läpivienti


Vanhempien makuhuoneen seinä eilen. Tänään se oli jo levytetty umpeen

Alakerrassa on pystyssä vasta teknisen tilan runko ja sähkökaappi odottelemassa.

Tekninen tila tulee khh sisälle.

Haastavimmat levytykset tehty.
Raksarappuset. Kyllä helpottui kulkeminen. Tämä ei ole oikeiden rappusten paikka, mutta raksa-aikana helpoin paikka nousta ylös.

Levyttämätön osa on saunaa, levytetty pesuhuonetta.

Yleiskuva yläkerrasta 21.3.2014
Kun rullailet postauksia alemmas, huomaat että joka työvaiheesta on otettu kuva samasta paikasta: pojan huoneen nurkasta. Nyt sieltä ei voi ottaa enää yleiskuvaa yläkerrasta, koska seinät on levytetty :) Nämä kuvat on otettu eilen. Tänään vanhempien makuhuoneen (kahdessa alimmassa kuvassa vasemmalla) seinät oli jo levytetty, villoitettu ja sähköputket vedetty.

Tänään kävimme koko perheen voimin Ikean perheparatiisissa parhaimpaan ruuhka-aikaan hakemassa kolme isoa vaatekaappia (Ikean itsepalveluvaraston hyllyjen alta mahtuu muuten tosi hyvin konttaamaan vanhempia karkuun). Tuo reissu valoi kaikesta huolimatta kovasti uskoa siihen, että talon valmistumiseen ei mene enää ihan ikuisuutta. Ensi viikolla pitäisi kuulemma alkaa soitella maalaria tasoitushommiin :)

Kovasti hymyilyttää :) 

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Yläkerran urakointia


Tämän postauksen tekeminen tuntuu pitkän tauon jälkeen erityisen hyvältä. Suurin syy blogitaukoon oli kotijoukkojen hetkellinen totaaliuupuminen raksaan. Kovan sairastelukierteen keskellä raksa-arjen läpi puskeminen vaati ärräpään jos toisenkin. Onneksi raksalla hommat on jatkunut tasaista tahtia.

Eilinen käynti raksalla sai taas kaiken kurjuuden unohtumaan. Blogihiljaisuuden aikana Yläkerran lattia sai lastulevykerroksen päälle lattialämmitysputkiston lämmönluovutuslevyineen, jonka päälle tuli vielä kipsilevy. Viime viikolla saimme lisävoimia vaarin siirtyessä autotallista sisälle taloon. Autotallin seinät ja katto on jo pintamaalissa ja hommat seisoo nyt hetken, kun lattiavalu ei ole vielä tarpeeksi kuiva laatoitusta varten.

Vaari olikin saanut yläkerran väliseinien rungon kasattua ja eilisen aikana A ja vaari saivat ensimmäiset levyt seiniin. Työmies oli kovin huojentuneen näköinen, kun kaikki olohuoneen korkean osan levytykset on nyt valmiit. Ei enää isojen levyjen (olohuonetta varten ostettiin 3m levyjä, ettei saumoja tulisi niin paljon) nostelua ja virittelyä korkeilla telineviritelmillä.

Yläkerta näyttää jo niin lupaavalta! :) Ihanaa, kun tila alkaa hahmottua. Uskomattoman suuri muutos jo pelkillä runkotolpilla, saatika levytetyillä seinillä.

P.S. edellien pohdinta päätyi keskuspölynimurin tilaamiseen.


 

 


tiistai 11. helmikuuta 2014

Imuripohdintaa

Lapsuudenkodissani oli keskuspölynimuri. Imurointiahkeruuteni oli kyllä silloin säälittävä. Imuroin käytännössä vain oman huoneeni keskilattian ja joku muu huolehti imurin kaappiin laittamisen. Ehkä siksi keskuspölynimurista jäi niin hyvä kuva. Omilleni muutettua olen imuroinut tavallisella imurilla. Pienellä ja ketterällä, mutta imuteholta onnettomalla ja viime vuodet ihan hyvällä perinteiselä imurilla. Koko ajan olen kiukutellut imurin jumittumista jokaiseen kulmaan ja huonekaluun. Siksi uutta taloa suunniteltaessa yksi ykkösjutuista oli keskuspölynimuri. (Todettakoon tässä vaiheessa, että mies on täysin jäävi sanomaan imuriasiaan mitään, sillä hänen kokemuksensa imuroimisesta alkaa vasta aikuisiällä ja silloinkin välttely on ollut tehokasta. Eli ihan sama, millä imuroi, se ketuttaa jokatapauksessa.)

Kanta oli selvä niin kauan, kunnes budjetti puuttui peliin ja minulle selvisi, mitä keskuspölyimuri maksaa. Onko keskuspölynimuri vain itsestäänselvä varuste uusissa taloissa, vai onko se oikeasti kannattava sijoitus?

Luin pari kuukautta sitten blogia, jossa uuteen taloon ei tullut keskuspölynimuria. Ensireaktio oli "pöljät". Sama vastaus on tullut monelta, joille olen kertonut, että meille saattaa tulla sittenkin ihan tavallinen imuri. Imuri ei ole minulle mikään kovin suuri asia. En ole himo imuroija, mutta viihdyn roskattomassa kodissa, siksi imuroin ihan mielelläni. Imurin ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä. Otan sen esiin sillon kun imuroin ja laitan takaisin kaappiin. Mitään suuria tunteita tämä koko imuriasia ei siis minussa herätä.

Keskuspölynimuri:
+ letkua on kevyt vetää perässä, ei takerru joka paikkaan kiinni
+ hiljainen (keskus tulisi tekniseen tilaan, joka on khh takimmaisessa nurkassa)
+ puhtaampi sisäilma, hajuttomuus (olen kyllä ollut ihan tyytyväinen tavallisen imurimmekin jättämään lopputulokseen)
+ talon arvoa nostava?
- hinta
- varaosat kalliita
- asentaminen vaatii työtä (se on kyllä aika keksitty asia, se ei ole meille peruste jättää keskuspölynimuria hankkimatta)


Tavallinen imuri:
+ tämän hetkisessä imurissamme ei ole mitään moitittavaa, se on hyvä imuri (en ole ikinä vertaillut imureita. Se on minulle vaan imuri)
+ keskuspölynimurin hinnalla saisin ostettua toisen imurin yläkertaan ja rahaa jäisi vielä muuhunkin. Olisi kätevää, että molemmissa kerroksissa olisi oma imuri, sillä edellisessä asunnossa olin todella laiska kuskaamaan imuria rappusissa ja toinen kerros jäi paljon vähemmälle imuroinnille.
+ vähemmän rumia reikiä seinässä (saivartelua)
- pusseja täytyy vaihtaa useammin (en ole kyllä koskaan kokenut sitä rasitteeksi)
- imuri jää kaikkialle kiinni

Painavin syy keskuspölynimurin hankintaan tuntuisi olevan käyttömukavuus. Eli jos karkeasti laskettuna keskuspölynimurin ja tavallisen imurin hankintakustannusten eroksi tulisi n. 700€, niin kannattaako kättömukavuudesta maksaa noin paljon? Vai tarvitaanko tuota 700€ kipeämmin jossain muualla? Jokatapauksessa jokainen imuri pitää ottaa kaapista esiin, imuroiminen vaatii saman liikkeen ja lopuksi se on laitettava takaisin kaappiin.

Nyt otetaan kaikki vinkit, kokemukset ja mielipiteet vastaan! Päätös pitäisi tehdä pian.

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Ulkoseinät valmiina


Tässä vaiheessa rakentamista meillä on antaa ensimmäinen vinkki tuleville hartiapankkirakentajille:
Mitä vähemmän tiukkoja aikatauluja, sen parempi. Tätä minulle on hoettu ihan alkumetreistä asti, mutta suurena aikatauluttajana sen sisäistäminen on ollut vähän vaikeaa.Jos hommissa on urakoitsija, aikataulujen teko on huomattavasti helpompaa ja rakennuttajan tehtävä on huolehtia, että hommat hoidetaan ajallaan. Mutta kun ainoa työmies on kahden pienen lapsen työssä käyvä isä, on sanomattakin selvää, että suunnitelmat heilahtelee. Tämä seinienkin levytys olisi ollut varmasti valmis jo aikoja sitten, mutta viime viikoille kasaantuikin suunnitelmista poiketen yllätyksiä.

Suunnitelma: Yhtenä päivänä isä-poika aikaa uimahallilla (koska lapset käyttää nykyisin isästä nimitystä työmies), 6 päivää raksalla. Toteutuma: isä-poika laatuaikaa, överiksi venyneitä työpäiviä, sairaslomaa, juoksevien asioiden hoitoa, pari päivää raksalla.

Lattiavalu oli edellinen tiukkaan aikataulutettu homma. Se olikin ehkä koko raksa-ajan stressaavinta aikaa. Miten voi varmistua, että esimerkiksi auto ei hajoa juuri tuolloin? Tai iske koko perheelle vatsatauti?

Siksi neuvomme on tehdä mahdollisimman tehokkaasti aina, kun siihen on mahdollisuus ja olla hyvällä omallatunnolla pois raksalta silloin, kun on jotain muuta. Fakta on kuitenkin se, että vuoden aikana tulee väistämättä eteen asioita, jotka on hoidettava ja jotka häiritsevät aikatauluja.
 
Seinät on nyt jokatapauksessa levytetty ja jäljellä on enää olkkarin isojen ikkunoiden yläosa. (Huomasit varmasti mielyttävät työskentelyolosuhteet.) Illalla toivottavasti nekin on valmiina.

Pistäydyin eilen pitkästä aikaa vaarin valtakuntaan. Autotalliin oli ilmestynyt väliseinät, katot on maalattu ja seiniä tasoitellaan! :) Varastoista (siellä on siis autokatos, yhden auton talli ja kaksi varastoa) tuli yllättävän isot. Mitä ihmettä sinne laittaisin? Tässä vaiheessa kaikki tuntuu niin isolta, mutta enköhän saa kaikki varastot tehokkaasti täytettyä muutamassa vuodessa ;)

Viimeaikoina aikaa on vienyt myös suunnittelu. Sisustussuunnittelussa alkaa olla aika selvät sävelet, keskuspölynimuripohdinta käy kuumana, rappuset ja kaiteet käytiin tilaamassa eilen...